CNN Afaan oromo

Paarlaamaan Iraan waraanaa as yeroo jalqabaaf oonlaayinii walgahuufi

Galma walgahii paarlaamaa

Paarlaamaan Iraan waraanaa as yeroo jalqabaaf Dilbata boruu oonlaayinii walgahuufi.

Ji'oota sadi booda kan taa'amu yaa'iin paarlaamaa kun viidiyoo konfiransiidhaan akka mari'atamu dubbii himaan pirezdantii paarlaamaa Iraan Abbaas Goorzhii ibsan.

Walgahiin dhumaa paarlaamaa Iraan waraanni eegaluu dursee guyyaa 11 dura taa'ame.

Walgahiin borii kun guyyoota 82 booda taa'amuuf jira jechuu dha. Walgahiin boruu kun ajandaawwan ijoo "gabaa tasgabbeessuu, yaaddoo uummataa fi qaalayiinsa gabaa" fa'irratti akka xiyyeeffatu ibsi paarlaamaan kun baase ni agarsiisa.

Manni maree Rippaablika Islaamaa Iraan waraana dura walgahii isaa xumuraarratti wixinee fooyya'iinsa bajata waggaarratti mari'atee ture.

Paarlaaamaan kun kan walgahii hin taa'iniif ture sababa "rakkoo nageenyaa" akka ta'e ibsame.

Gabaasaaleen akka agarsiisanitti, Ameerikaa fi Iraan eegi waliigaltee dhukaasa dhaabuurra gahanii as pirezdantiin Iraanii fi kaabineewwan isaanii darbee darbee qaaman wal arguun walgahii ni gaggeessu

Hogganaa Olaanaan Iraan Ayaatolaa Kaamenii ajjeefamuu hordofee hoggansa bakka isaanii buusuufis sagaleen kan kenname karaa oonlaayinii ture

Puutin guyyaa injifannootti NATO balaaleffate

,Puutin Nato balaaleffate

Pirezdantiin Raashiyaa Vilaadimir Puutin Guyyaa Injifannoo Mooskoo Addababaayii Reed jedhamurratti yaadatamerratti ergaa dabarseen waraana Yukireen irratti bane "waraana haqaa" yoo jedhuun NATO immoo balaaleffate.

Agarsiisa waraanaa loltoonni kumaatamaan irratti hirmaatanii fi hoggantoonni biyyoota addunyaa muraasni irratti argaman kanarratti haasawa kan godhe Puutin,"lola haqaa lolaa jirra" jedhe. Humnoota Yukireen immoo "humna weerartuu kan "gurmuun NATO hidhachiisee fi deeggarsu" jedheen.

Guyyaan Injifannoo Raashiyaaf ayyaana biyyaalessaa guddaa ta'uu beekamu kun Injifannoo Gamtaan Soviyeetii duraanii Naazii Jarmanii irratti gonfate sababeeffachuun kabajama. Agarsiisa waraanaa guddaa fi hawwataadhaan kabajamaa ture. Ayyaanni baranaa akka durii hin ho'ine.

Raashiyaa fi Yukireen ayyaana kana dursee guyyoota sadiif dhukaasa dhaabuuf waliigalan. Kana immoo Pirezdantii Ameerikaa Donaald Tiraampitu beeksise.

Yeroo jalqabaatiif konnkolaattonni waraanaa sibiila uffatan, misaayeloonni baalistikii agarsiisa waraanaa guyyaa injifannoo kanarratti hin mul'anne. loltoota lafoo hidhatan qofatu mul'ate. eegumsi akka malee cimaa ture

teenya biyyoota biroo keessatti yoo Ajj-eefaman halee-llaa N-iwukilaraan kafalanna " Kooriyaa Kaabaa " seera haaraa bahe!

Mootummaan Kooriyaa Kaabaa tumaa haaraa baaseen halee-llaa N-iwukilaraa raggaasiseera

Kunis yeroo hogganaa Kooriyaa Kaabaa Kiim Joong-un irratti yaaliin ajj-eechaa ykn hooggantootarratti yaaliin halee-llaan raawwatametti waraa-nni isaa halee-llaa niwukilaraa akka banuuf hayyamu isaa seera kana raggaasiseera.

Seerri imaammata N-iwukilaraa Kongiresii Ummata Biyyaalessaa 15ffaan ragga’e kun, qondaaltonni waraa-naa ajaja dabalataa malee haleellaa akka jalqaban aangoo kan kennu yoo ta’u, yoo sansalata ajaja biyyattii b-alaadhaaf saaxilame jedhameera.

Murteen kun kan kenname yeroo Kooriyaan Kibbaa ajj-eechaa hoggantoota I!raan dhiheenya kana raawwatame hordofuun hoogganaa Kooriyaa Kaabaa irratti yaalii Ajj-eechaa kajeeltetti.

Kan biraa Kooriyaan seera haaraa raggaasifteen lammiileen isaanii biyyoota biroo keessatti yoo mii-dhaman ykn ajj-eefaman halee-llaa N-iwukilaraan kafalachuu raggaasifte.

Addi Bilisummaa Oromoo duula na filadhaa magaalaa Finfinnee keessatti adeemsisaa oole.

Addichi kaadhimamtoota heddu filannoo baranaaf dhiheessee jira.

Falmii paartilee siyaasaa karaa miidiyaan taasifamaa ture irrattis hirmaannaa jabaa taasisaa ture.

Kaleessa irraa eegalee immoo duula na filadhaa magaalaa Finfinnee keessatti adeemsisuutti jira.

Daldalaan buufata poolisii keessatti ajjeefamuun hawaasa biratti gadda guddaa uume; poolisiin ‘shakkamaan to’annoo jala ooleera’ jedhe

CNN Afaan oromo : Caamsa 09, 2026: Magaalaa Finfinnee Naannoo Shiroo Meedaa jedhamutti namni hojii daldalaan bulu dargaggeessi tokko buufata poolisii keessatti miseensa poolisiin itti dhukkasamee ajjeefamuun isaa hawaasa biratti dheekkamsa guddaa kan uume yoo ta’u, gochi kun amala poolisootaa fi hordoffii namoota to’annoo jala jiran irratti yaaddoo haaraa uumeera.

Namni ajjeefame Tegeny Baalchaa kan maqaa masoo “Ororo” jedhamuun beekamu yoo ta’u, jiraattonni naannichaa fi hiriyaan isaa akka ibsanitti, inni daldalaa uffata aadaa naannoo Shiroo Meedaa beekamaa fi nama namaaf gaarii ture. Shiroo Meedaan Finfinnee keessatti giddu-gala daldala uffata aadaa adda addaa itti gurguramuudha.

Seenaa Gaasaa kana tokko argatee tola ilma namaa tii gumaache kapitaalistiin tokko ammoo butee ittiin bilyoonara tahe!
(Namicha Qabeenya Rockefeller Duuba Jiru)
**Guyyaa Seenaa:** Bara 1853 – Dhaloota Industirii Zayitaa Ammayyaa

# # # # **I. Seensa: Gaaddidduu Impaayeraa Duuba Jiru**

* **Wal-bira Qabiinsa:** John D. Rockefeller akka nama seenaa keessatti hunda caalaa sooromeetti beekamus, impaayerri isaa inni guddaan kalaqa namicha addunyaan baay’ee isaa irraanfate tokko irratti ijaarame.
* **Namicha Dhokataa:** Ignacy Łukasiewicz, ogeessi qorichaa magaalaa xiqqoo tokkoo, bu’uura teeknoolojii bara zayitaatiif ta’u uume.

# # # # **II. "Dhoqqee Faayidaa Hin Qabne" irraa gara Warqee Dhangala’aatti**

* **Ilaalcha Industirii Duraa:** Walakkeessa jaarraa 19ffaa dura, zayitiin lafa keessaa ba’u akka "dhoqqee faayidaa hin qabneetti" ilaalama ture—dhangala’aa xuraawaa namoonni itti gatuuf carraaqan ture.
* **Nama Mul’ata Qabu:** Łukasiewicz waan namoonni biroon hin agarre arguu dhaan, wanti kun gara fuulduraa addunyaa tajaajiluu akka danda’u amane.

# # # # **III. Milkii Bara 1853**

* **Qulqulleessuu:** Bara 1853 keessa, mana qorichaa xiqqoo magaalaa Lviv keessatti, Łukasiewicz zayita xuraawaa qulqulleessuun gara keroosiniitti (gaaziitti) jijjiiruun waan hin danda’amne hojjete.
* **Kalaqa:** Kurraasii (oil lamp) jalqabaa addunyaa irratti ijaaruun, bara dukkanaa xumura itti uume.
* **Milkii Fayyaa:** Waggaadhuma sana keessa, yaalli baqaqsanii yaaluu (surgery) jalqabaa ifa nam-tolchee jalatti kalaqa kanaan hojjetame, kunis kalaqni isaa lubbuu oolchuuf dandeettii akka qabu mirkaneesse.

# # # # **IV. Naamusaa fi Bu’aa: Garaagarummaa Guddaa**

* **Aarsaa:** Yeroo invastaroonni Ameerikaa teeknoolojii isaa bitachuuf qarshii guddaa dhiyeessanitti, Łukasiewicz bu’aa dhuunfaa irraa argachuu dide.
* **Falaasama Isaa:** Guddinni uummata addunyaa hundaaf malee nama tokkoof qofa ta’uu hin qabu jedhee amana; kanaan kan ka’es beekumsa isaa bilisaan kenne.
* **Ka’umsa Rockefeller:** John D. Rockefeller beekumsa bilisaan kenname kanatti fayyadamuun dhaabbata *Standard Oil* hundeesse; kanaanis qabeenya madaala hin qabne kuufate.

# # # # **V. Dhaala fi Bu’aa**

* **Hawaasa Ijaaruu:** Rockefeller dhuunfaan gabaa addunyaa dhuunfatus, Łukasiewicz naannoo isaa (Galicia) keessatti hafe. Qabeenya isaa manneen barnootaa, hospitaalotaa fi daandiiwwan ijaaruuf oolche.
* **Sirna Hawaasummaa:** Sirna deeggarsa hawaasaa kan bara isaa dura jiru uumuun, namoota hiyyummaa keessaa baasuuf filate malee biiliyoona hordofuu hin filanne.
* **Goolaba:** Viidiyoon kun addunyaan maqaa **Ignacy Łukasiewicz** akka namicha addunyaa ibsee namoonni biroon biiliyeenara akka ta’an carraa kenneetti akka yaadatu gaafata.

🇮🇶 ’S SADR GAREEN HIDHANNOO MOOTUMMAA ITTI ANU IRRATTI AKKA ARGAMUUF WAAMICHA TAASIFTEN
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Abbootiin amantii ’aa dhiibbaa guddaa qaban -Sadr gahee milishoonni deeggaraman siyaasaa fi nageenya biyyattii keessatti qaban irratti dhiibbaan waan baay’achaa jiruuf gareewwan hidhatan hundi mootummaa itti aanu keessaa akka baafamaan gaafachaa jiraachuun dhagahame.

Tarkaanfiin kun filannoo dhufu dura waldhabdee siyaasaa cimsuu fi madaallii humna irra deebi’ee bocuu danda’a jedhame.

🇲🇱🇷🇺⚡- Humnoonni kaaba irraa bahuuf yeroon guyyoota 10f dabarsan dhumee jiraachuun dhagahame.
***********************************************
Loltoonni fi ofirraa baasuu mannaa ejjennoo isaanii cimsaniiru, naannoo sanas jabeessaniiru.
Afrikaaf michuu dhugaati jedhamee leellifamaa jira.

CNN Afaan oromo :May 8/2026
Bilxiginnaan teessoo Paarlamaa 64f qofaa isaa dorgomaa jiraachuu boordiin Filannoo ibse.

Boordiin Filannoo Biyyaalessaa Itiyoophiyaa sanada dhiyeenya kana baaseen akka beeksisetti, Paartiin Biltsiginnaa naannolee gurguddoo shan keessatti buufataalee filannoo 64 irratti dorgomaa malee kophaa isaa dhiyaateera. Iddoowwan dorgomaan irratti hin dhiyaanne kana keessaa 46 Naannoo Oromiyaa keessatti kan argaman yoo ta’u, 11 immoo Naannoo Amaaraa keessatti argamu. Kun filannoo 6ffaa kanaan duraa irratti paartichi iddoowwan 112 irratti kophaa dhiyaateen wal bira qabamee yoo ilalamu hir’ina qabaa jedhame.

Sanadni Boordii Filannoo kun kaadhimamtoota filannoo guutuu biyyaalessaa 7ffaa dhuma baatii Caamsaa bara 2018 ALI gaggeeffamu irratti hirmaachuuf waraqaa ragaa galmee fudhatan kan hammatudha.

Gabaasni kun ragaa naannolee Tigraay fi Hararii kan hin hammanne yoo ta’u, naannolee akka Afaar, Gaambellaa, Sidaamaa, Itiyoophiyaa Giddu-galeessaa fi Itiyoophiyaa Kibba Dhihaa keessatti garuu buufataalee hunda irratti dorgomtoonni tokkoo ol galmaa’anii jiru.

Finfinnee keessatti buufataalee 23 keessaa sadii irratti Paartiin Biltsiginnaa kaadhimamaa kan hin dhiyeessine ta’us, paartileen biroo sagal dorgomtoota isaanii galmeessisaniiru. Dirree Dhawaa keessatti immoo kantiibaan magaalattii Obbo Kadir Juhaar fi Dr. Biftuu Mahaammad dorgomaa Biltsiginnaa ta’anii yoo dhiyaatan, paartileen saddeetii fi dorgomaan dhuunfaa tokko isaan waliin ni dorgomu.

Oromiyaa keessatti dorgomtoonni dhuunfaa beekamoon dorgomaa malee kophaa isaanii dhiyaataniiru. Isaan keessaa tokko buufata filannoo Mandii irratti kan dhiyaatan qondaala ABO duraanii fi gorsaa Muummee Ministeeraa kan ta’an Obbo Qajeelaa Mardaasaadha. Akkasumas, Obbo Araarsoo Biqilaa ammoo Dadar 2 irratti, akkasumas Piriizidantiin Paartii Dhaloota Haaraa Obbo Solomoon Tafassee buufata filannoo Kofallee 2 irratti dorgomaa malee dhiyaataniiru.

Naannoo Amaaraa keessattis kaadhimamtoonni paartilee mormituu tokko tokko bakkeewwan murtaa’an irratti dorgomaa malee dhiyaataniiru. Paartilee ABIN, Izeemaa fi kkf keessaa kaadhimamtoonni iddoowwan akka Amanu’eel, Dagaa Daamoot, Mehal Meedaa fi Gindawaayin irratti kophaa isaanii kan dorgoman ta’uun beekameera. Kunis bakka tokko tokkotti paartileen mormituu carraa dorgomaa malee filatamuu akka qaban argisiisa.

Naannolee Somaalee, Benishaangul Gumuuz fi Itiyoophiyaa Kibbaa keessattis Paartiin Biltsiginnaa iddoowwan torba irratti kophaa dhiyaateera. Karaa biraatiin, Sosochiin Demookraatawaa Uummata Gumuuz (GPDM) kallaattii Kaamaashii irratti, akkasumas Izaamaan kallaattii Daasanech irratti dorgomaa malee dhiyaachuun isaanii gabaasameera. Walumaagalatti, galmeen kaadhimamtootaa kun bifa dorgommiin bakka hundaatti wal qixxee akka hin taane mul’isaa jedhe boordichi odeeffannoo baase kanaan

Puutiin gamtaa Awurooppaa waliin haasawuu ni fedha garuu ofii hin jalqabu' - Kireemliin

Puutiin gamtaa Awurooppaa waliin haasawuu ni fedha

Pirezdantiin Raashiyaan Vilaadimir Puutin awurooppaanota dabalatee "eenyu waliinuu" mari'achuuf qophii dha jechuun Kireemliin beeksise.

Oduun kun kan bahe Financial ‌Times hoggantoonni Gamtaa Awurooppaa mariidhaaf qophii ta'uu isaa gabaasee booda.

The Financial ‌Times kamisa gabaasa isaatiin Gamtaan Awurooppaa waraana Yukireen dhaabuuf adeemsa tana dura pirezdantiin Ameerikaa Donaald Tiraamp eegalerraa abdii kutuun karaa biraan Raashiyaa faana mari'achuuf kaka'umsa horachuu barreesse.

Pirezdantiin Mana Maree Gamtaa Awurooppaa Antooniyoo Koostaa hireen gamtichi Puutin waliin mari'achuu ni jira jedhan. Gamtichi mariin kun akka eegalamu pirezdantii Yukireen Volodimir Zeleniskii deeggaraa turuu ibsan.

"Puutiin eenyu waliinuu mari'achuuf qophii dha. Kana irra deddeebiin dubbachaa tureera" jedhan dubbii himaan Kireemliin Dimitirii Peskoov gabaasa The Financial ‌Times irratti Rooytarsiif yaada kennaniin.

"Awurooppaanonni gara fuulduraatti deemuu feenan nuti gama keenyaan qophii dha. Haa ta'uu malee Puutin irra deddeebiin akka himetti, warri Awurooppaa yoo ejjennoo fudhatan nuti kaka'umsa keenyan jara hin qunnamu."

Raashiyaan kaka'umsi mari'achuu mootummaa Awurooppaa irraa dhufuu qaba jetti.

"Ejjennoon Raashiyaa awurooppaarraa hariiroo adda kutuu miti" jedhe Peskoov.

"Kun yaada Biraasils fi magaala wayii awurooppaa irraa dhufe dha. "Awurooppaanonni Raashiyaan waraana Yukireen keessatti mo'amuu qabdi jedhanii,. Puutinis yakkamaa waraanaa fi abbaa irree yeroo wayii biyya miseensa NATO haleeluu danda'u jechuun murteessaniiru. Raashiyaan himannaa kana waan hiika hin qabne jetteen.

Puutiin Guraandhala 2022 Yukireen irratti waraana banee ka'ee , humnoota Awurooppaa warra lola kaasan Yukireen immoo dolaara biliyoonota kurnan hedduu baasuun meeshaa waraanaa fi odeeffannoon deeggaran jechuun himate

🔴 Erdogaan irratti guyyaa har'aa akkana jechuun Netanyaahuun doorsise: Turkiyeen yoo Israa’eliin kaartaa irraa balleessuu barbaadde, kana ni raawwatti.
🔴 Erdogaan Netanyaahuudhaan akkana jedha: Turkiyeen hin doorsifamtu; kan doorsisanii fii tarkaanfii fudhatan Warra Ottomaaniidha. Turkiyeen Israa’eliif abjuu sodaachisaa (kaabuus) isa guddaa ta’uu ishee ni beekna.
🔴 Ati tasgabbii Addunyaa booressuu fii naannichatti waraana babal’isuu barbaadda; kunis Israa’el keessatti mana murteetti dhiyaachuu jalaa miliquufi. Garuu Turkiyen gara samii (du’atti) si erguu ni dandeessi, achittis uumaa Addunyaatiin murtii ni argatta.
🔴 Deebitee waa’ee Turkootaa hin dubbatin; Addunyaan hundi Warri Osmaanii eenyu akka ta’an ni beeka, Turkiyen waan dubbatte hojitti hiiktu malee hin dhiiftu!