Kalaallit Atuakkiortut

Toqusumik nalunaarut:
Atuakkiortoq, atuakkanik saqqummersitsisartut, provsti soraarneq Magnus Larsen, 30. april, 2026, eqqissilluni toquvoq. Maanooq inunngorpq ukiut 95-it matuma siornatigut.

Kalaallit Atuakkiortuni Magnus Larsen, ataqqinaammik ilaasortaraarput, KA-mut tapersersuilluartoq aaqqissuussanullu assigiinngitsunut aggertuartartoq. Ilaqutai qimataalu tamaasa Kalaallit Atuakkiortuniit misiginneqatigaavut.

2018-mi Nunat Avannaamioqatigiit Atuakkamut Nersornaasiuttagaannut (Nordisk Litteraturpris) Maanuup atuakkiaa “Illinersiorluni ingerlavik inussiviuvoq” nersornaaserneqartussatut Nunatsinniit siunnersuutigaarput. Taamani tunngavilersuutivut aamma Maanuup ilisaritinnera eqqaaniutitut matumuuna ilannguppakka.

Magnus Larsen
Inunngorpoq Kitsissuarsunni aggustip 29-anni 1931, inuiaqatigiinnguit piniartuusut akornanni Nunatta avannarpasissuiani Qeqertarsuup tunuata kujasinnerusuaniittumi, siulimisullu piniartussatut perorsarneqarluni. Qulaaluanik ukioqarluni ilinniartitsisumi sunniineratigut taalliani siullerpaaq allappaa. Atuarfimmi piginnaaneqarnini naapertorlugu inuusuttuaranngorami efterskolimi atualernissaminut kaammattorneqarpoq. 1959-imi Haslev Seminarium’imi ilinniartitsisutut naammassivoq immikkut sammisaralugit atuakkiorneq kristumiuussuserlu. Ukiorlu taanna aamm Københavnip Universiteani atualerpoq 1963-imilu palasinngortinneqarluni. Soraarninngornissami tungaanut provstitut sulivoq.

Magnus Larsen inuuvoq tamatigoortoq. 1987-imi naqiterisitsisarfiutini pilersippaa, nammineq atuakkiani kingornalu aamma allat atuakkiaat naqitertittarumallugit.
Taamatullu kulturikkut upperisakkullu ingerlataqarfinni assigiinngitsuni siulersuisuni ilaasortaanngikkuni siulittaasuusarsimavoq, politikkikkullu suleqataasarsimalluni. Taamaalilluni aamma 1971-imi Peqatigiinniat Kattuffiat pilersitseqataaffigaa, ukiorpassuarni siulittaasuuffigisani. 1989-imi Dannebrogsordenimik nersornaaserneqarpoq,
Ukiorpassuarni aalajaalluni sulisimanini pillugu 1992-imi Namminersornerullutik Oqartussat nersornaasiuttagaannik Nersornaat guultimik nersorsaaserneqarpoq.
Kalaallisut atuakkiornerup silarsuaani annertuumik suliniuteqarsimanini pillugu 2013-imi Kalaallit Atuakkiortut atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik tunineqarpoq. 2021-milu KA-mi ataqqinnaammik ilaasortanngortinneqarluni.
Magnus Larsen naqiterisitsisartutut atuakkiortutullu 40-nik ikinnerunngitsunik naqiterisitsisimavoq. Siunnersuisarpoq aaqqissuisarlunilu, mannalu tikillugu innuttaasuniit atuakkiaminnik saqqummersitserusuttunit saaffigineqartaqaluni.
Inuttaa nammineq assigiinngisitaartunik atuakkiaqarpoq, meeqqat atuagaanniit upperisamik imalinnut aammalu nammineq nalaattakkani pillugu oqaluttuanik oqaluttuartunik nassuiaasunillu naqiterisitsisarluni. Aammattaaq atuakkioqataasarsimavoq. Atuartartut nuannarilluagaannut ilaavoq ”Kitsissuarsuit inuilu” nunaqarfiup ukiunik 175-inngorlugit nalliuttorsiorneranut atatillugu naqitertitaq, kiisalu ”Aataa oqaluttuarit” Pavia Nielsenip atuakkiaa, inuiaqatigiinni piniartoqarfiusuni ulluinnarni inuunermut, piniartut ilisimasaannut, uumasunut pinngortitamullu tunngasunik imalik.
Magnus Larsen naqiterisitsisarfiumminik ingerlatsisuuvoq uteriitsoq pinertoorlu. Naallu imaannaanngitsunik nalaataqartaraluarluni tunniutiinnartanngilaq. Atuakkiornerup iluani piginnaasaqarluartuuvoq tusarnaarsinnaassuseqarluni, aammali anngaaginnartuunani.
*** ***
2018-mi Nunat Avannaamioqatigiit Ministerrådiata atuakkamut nersornaasiuttagaanut nersornaaserneqartussatut Nunatsinniit Maanooq siunnersuutigineqarpoq. Siunnersuuteqarnermut tunngavilersuut uani ilannguppara:

”Illinersiorluni ingerlavik inussiviuvoq”
Kalaallit Nunaanni 1963-1975’-imut inuunermi nalaattakkat pillugit nammineq misigisalersaarut.

Imarisaa:
Magnus Larsenip nammineq misigisaminik atuakkiaani piffissaq 1963-imiit 1975-imut uterfigineqarpoq. Atuagaq atuakkiortup nammineq misigisaminik atuakkiaata siulliup, piffissamut 1931-imiit 1963-imut tunngasup, taaguutillip ”Illinersiorluni ingerlavik” nanginnerivaa.

1963-imi palasinngortinneqarnermi kingorna, Magnus Larsen illoqarfiit Qaqortup, Upernaviup, Qaanaap, Sisimiut, Narsap Aasiaallu palaseqarfiini sulivoq. Naluneqanngitsutut Kalaallit Nunaanni illoqarfiit sinerissami takeqisumi siassimallutik ipput, imminnut avinngarusimallutik. Inoqarfiit aasami immakkut imminnut attaveqartarput, ukiuuneranilu imminnut tikeraarsinnaasarlutik qimussimik. Taamanikkut atugassaritaasut naapertorlugit palasit ukiuni arlalinni illoqarfinni ataasiakkaani inissinneqartarput, tamatumalu kingorna provsteqarfimmit Nuummiittumit aalajangerneqartarpoq palaseqarfimmut illoqarfimmullu nutaamut sorlermut palasi nuutinneqassanersoq.
Atuakkami palaseqarfiit assigiinngitsut innuttaallu Magnus Larsenip oqaluttuarai. Atuakkami nammineq misigisalersaarummi illoqarfimmut nalusamut aallartinneqarneq, tassani ukiuni marlussunni najugaqarneq sulinerlu, innuttaanik ilisarisimasaqaleriartorneq, tamatumalu kingorna illoqarfiup tullianut nuutinneqartarnerup kipiluttunartui Magnus Larsenip allaaserai. Ilagiinnut attaveqarneq sumiiffinnilu ulluinnarni inuuneq, kiisalu ilisimalersimasat misilittagarilikkallu allamut nuunnerit tamaasa annaaneqartarput aallaqqaataaniillu aallartittoqartariaqalerluni. Tamanna pinngitsaaliissummik angalaannartutut inuuneqarneq kinguneqarnerluppoq – palasimuinnaanngitsoq ilaqutaanulli tamanut aamma. Minnerunngitsumik meeraat atuartuusut atugarliorput, oqaatsitigut, kinaassutsimikkut kulturikkullu. Inuunermi atugassarititaasut kalaalerpassuit – annerusumik minnerusimilluunniit pinngitsaalisaanikkut – taamani atugarisartagaat.
Atuakkalli imarisaa taamani pisartunik tamanik illuinnaasiortumik isorinnittuunngilaq. Tassami aamma suleqatigiinnikkut attavigisat pitsaasut atoruminartullu oqaluttuarineqarput. Kalaallit, illoqarfinni nunaqarfinnilu atuakkiortup tarnikkut kiffartuussisutut qimussimik angalalluni tikittagaani, qanoq najugaqarlutillu inuuneqarnersut oqaluttuarineqarpoq.
Kulturikkut oqaluttuarisaanermik isiginninneq soqutiginartoq atuakkami eqqartorneqartoq tassaavoq kalaallit ’guutimik nalusuunerup nalaani’ kristumiunngornissaq sioqqullugu aterisimasaasa kinguliatut kristumiusut allattorsimaffimmi akuerineqarnissaannik suliaqarneq. Tamatumunngalu ilanngullugu kalaallit inuillu canadamiut aqqinik, ileqquinik ileqqutoqaannillu ilisimatusarneq.
Taamaalilluni atuagaq nammineq nalaataannarnut tunngasuunani, aamma kalaallit piffissami eqqartorneqartumi oqaluttuarisaanerannut nutaanerusumut tunngavoq.

Itisilinernera:
Atuakkami kalaallit Kalaallit Nunaanni1963-imiit 1975-imut kulturikkut allanngulerfiup nalaani inuunerat ilorleq oqaluttuarineqarpoq. Atuakkiortoq oqaluttuarisaanermi piffissap ilaanik tassannga allaaserinnittoq tassaavoq 87-inik ukiulik provsti soraarneq Magnus Larsen, naqiterisitsisarfiutilik taaguutilimmik ’Maanuup Atuakkiorfia’.
Inuunermini sivisuumi ingerlavia piffissamilu nalaatamini misigisai, paasinninnera nassuiaataalu atuarneqarsinnaapput. Pissutsit piviusut kalaallip nunaqarfimmiup isaanit isigalugit qanormita misinnarpat, oqaluttuarisaanermi amerlasuutigut inuiaqatigiinni pissaanilinnit oqaluttuarineqartartumi.
Atuakkiortup nalimini pisartunik oqaluttuaani aamma inuunerup ingerlarngata immini sunniisarnera aamma eqqartorneqarpoq. Pineqarluni nukappiaraq nunaqarfimmioq piniartussatut inunngortoq, Qallunaat Nunaanni ilinniartitsisunngorniarfimmi ilinniartitsisutut naammassisoq, kingornalu universitetimi upperisarsiornermik ilinniagalittut teologinngoriarluni naggataatigut provstinngorluni.
Naak atuakkami nammineq misigisanik aallaavilimmi oqaluttuartoq kinaassusersiutit pingajuanni ataasersiut aallaavigalugu oqaluttuartinneqarraluartoq, kalaallit inuunermik paasinnittaasiat isiginneriaasiallu pitsavimmik oqaluttuarineqarpoq. Inuppassuit atuakkiortup inuunermini naapittagai tunngavigalugit inuiaqatigiit marluinnik kulturillit paasisaqarfiupput, aammalu paasisaqarfiulluni kalaallit nunaqarfeeqqani puisinniarnermik inuuniutillit inuiaqatigiinnut aalisakkanik suliffissualimmi inuusunut allanngortinniaraanni nukippassuit qanoq annertutigisut atorneqartariaqarnersut. Tassa Danmarki Nunallu avannarliit ajunngitsutigut ajortutigullu maligassatut aallaavigalugit.

Ataqqillugu nuannaarlutalu Magnus Larsen eqqaamajuarumaarparput. Eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.

Juaaka Lyberth
KA-mi siulittaasoq.

Toqusumik nalunaarut: Ukiorpassuarni KA-mi ilaasortaasimasoq aamma siulersuisunut ilaasortaasimasoq Karl Elias Olsen toqukkut qimaguppoq (Una Jakob Møller Lyberthip Facebookimi qupperneraniit issuagaavoq).

Karl-Elias Olsen (1940-2026)
Allattoq: Aqqaluk Lynge,
atuagassiami Kalaalermi akisussaalluni aaqqissuisuugallartoq siulersuisunilu siulittaasoq.

Højskolip pisortarisimasaa ilinniartitsisoq atuakkiortorlu Karl-Elias Olsen toqukkut qimaguppoq.
Atuagassiami Kalaalermi ukiorpassuit suleqataasimasoq ilinniartitsisoq atuakkiortorlu Karl-Elias Olsen unnuaq toqukkut qimaguppoq ukiorpaaluit napparsimareerluni Danmarkimi.
"Karl-Elias Olsen kalaallit ilinniarluarsimasut 60'-ikkunni naammassisunut siullernut ilaavoq. Nuummi Seminariami 1962-imi soraarummeerpoq arlaleriarluni Danmarkimi ilinniaqqittarluni", taama oqarpoq ikinngutaa qanittumillu suleqatigisimasaa Aqqaluk Lynge.

"Ilinniariartoqqinnermi ilaanni Danmarkimi allakkianik toqqorsivissuaq Rigsarkivet misissuiffigisimavaa Nunatta oqaluttuassartaa atuakkiallu siulliit iluatissarfigisimallugit. Taamaalilluni paasivaa Nunarput pillugu kalaallisut allakkiarpassuit iluatinnartut suli kalaallinit iluamik misissorneqarsimanngitsut."

Karl-Elias Olsen inuiaqatigiinni assigiinngitsutigut pingaarutilinnik suliaqartuarsimavoq. Pingaartumik Knud Rasmussenip Højskolia aallaavigalugu inuusuttut qaammarsagaanerat allatigullu inuusuttut sullivigineqarneranni sunniuteqarluarsimalluni.

Aatsaalli soraarninngoreerluni ulapputigilerpaa oqaatsitsinnik atuakkiornermillu suliaqarneq. Taamaalilluni ukiorpassuarni Kalaalermi aaqqissuisooqataavoq ataqqinaammillu siulersuisunut ilaasortaalluni.
Aamma Kalaallit Atuakkiortuni ukiuni arlalinni siulersuisuni suleqataavoq.

Oqaatsitigut ilisimasani atorluarpai nunatsinni Oqaasilerisunut ukiorpaalunni ilaasortaanermini.
Qujanartumillu aamma radiokkut Kaali-Eliarsi aallakaatitarpassuaqarpoq tamarmik anersaakkut pisuunnguallaataasartunik atuakkiorneq oqaluttuarisaanerpullu pineqartillugit. Qujanarmi radiokkut suli tusarsaajuassammat.

Ukiorpassuarni ikinngutigalugulu suleqatigisarput napparsimalermat maqaasisarsimaqaarput. Soorunami maanna qimagunnerani attortinngitsoorsinnaanngilagut. Ukiorpassuarni aamma nulii Hanna suleqatigaa atuakkioqatigisarlugulu.
Ilaqutariit misiginneqatigaavut.

Karl-Elias Olsenip eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.

Nordisk Oversættelses Støtte.
Nutserisitsinissamut NOS-imit tapiissutit. Nunatsinni atuakkanik saqqummersitisarfiit imaluunnit nunani avannarlerni atuakkanik saqqummersitsisartut kalaallisuumiit nunat avannarliit oqaasiisa ilaannut nutserisitsillutik saqqummersitsiniartut, imaluunniit nunat avannarliit oqaasiiniit kalaallisuumut nutserisitsiniartut, qinnuteqarfissaat 1. april aamma 1. oktober-mut killeqarput. Immerugassaq KA nittartagaani aaneqarsinnaavoq, imaluunniit [email protected] -mut saaffiginnillutik.
Ilisimatitsissutigiinnassavarput aningaasat tapiissutigineqarsinnaasut killeqarmata.

(kalaallisut ataaniippoq)
NOS – Nordisk Oversættelses Støtte. Forlag fra Grønland eller fra Norden, der er interesseret i at oversætte bøger til Grønlandsk fra et nordisk sprog, eller oversætte en nordisk bog til Grønlandsk, kan søge om NOS-støtte. Deadline 1. april og 1. oktober. Ansøgnings skema kan hentes i Kalaallit Atuakkiortut hjemmeside eller ved henvendelse til e-mail: [email protected]
Blot skal vi gøre opmærksom på, at der er begrænset midler.
Nordisk Oversættelses Støtte.
Nutserisitsinissamut NOS-imit tapiissutit. Nunatsinni atuakkanik saqqummersitisarfiit imaluunnit nunani avannarlerni atuakkanik saqqummersitsisartut kalaallisuumiit nunat avannarliit oqaasiisa ilaannut nutserisitsillutik saqqummersitsiniartut, imaluunniit nunat avannarliit oqaasiiniit kalaallisuumut nutserisitsiniartut, qinnuteqarfissaat 1. april aamma 1. oktober-mut killeqarput. Immerugassaq KA nittartagaani aaneqarsinnaavoq, imaluunniit [email protected] -mut saaffiginnillutik.
Ilisimatitsissutigiinnassavarput aningaasat tapiissutigineqarsinnaasut killeqarmata.

The Translation grant from Greenland.

The KA-GreenLit translation grant, intended for foreign publishers working in partnership with Greenlandic publishers who wish to publish Greenlandic books in their own languages, has application deadlines on 1 April and 1 October. Application forms and guidelines can be downloaded from the Kalaallit Atuakkiortut website, or by emailing: [email protected]

Isuma.
Oqaatsitta eqqortumik atorneqarnissaat pillugu.
KNR-TV-mi silassartartut ilassinnissutigisartaligaat ippigisara 'unnukkut' pillugu ilinniartitsisora Naja Tromhjem aperaara qanoq isumaqarfigineraa. Aana akissutaa (issuarsinnaaginni akuerinikuuvaa)
"Hej Juaaka qujanaq ❤️.
Canadamiut atortagaat 'ullaakkut' nalunngilara ilassinnissutitut.
Immaqa 'morning'-imut taarsiullugu, inuinnaat tuluttut oqaluttut ilaanni good morning pinnagu morning kisiat atortarmassuk tassannga nutsigaannaasinnaavoq. KNR TV-mi annertusillugu unnukkut atortalersimavaat immaqa. Unnukkut 'om aftenen' unnukkut pisunik oqariartuuteqarpoq. Taggit aqqutilerummik kingulleqqiutilik, soorlu uteqattaartuusinnaapput, imaluunniit unnummi tassani pisut.
Europamiut pissusaannik ilaarsineruvoq, nutsiinnarlugit, kisianni god aften toqqaannarnagu aften 'unnuk' aamma pinnagu. 'Iterluarnaaq' imaluunniit 'iterluarsimagisitoq' oqaatsitsinnut tulluarnerusoraakka, uagut nammineq pigigatsigit taakku oqariaatsit.
Unnukkut amingarpasippoq atorlugu soorlu pisussaq taanagu atugaq.
Neriuppunga paasinartoq". (22.02. 2026)

🇬🇱Oila - Greenland Is Not For Sale🇬🇱

Sumi: GUX Nuuk.
Lana Hansenip atuakkiaa.
Ole Kristiansenip atuffassissutaa.
Ullutsinnut pisunut naleqquttoq.
Oqaluttualiaq Amerikamiut nunatsinnut tiguaareernerata kingorna pisut pillugit atuakkiaq📚

Tusarnaariasinnaavat GUX Nuummi
5 februar 2026 nal 19.00

Iserneq akeqanngilaq✨

Kalaallisut tusarnaagassiaavoq.
12-niit ukiullit isersinnaapput.
GUX, Nuuk, Greenland🇬🇱

🇬🇱
Aasianneersup Arne Rafaelsenip siorna Kalaallit Atuakkiortut ukiunik 50-inngortorsiorneranni taallaq apuukkusutaa, 2012-imi taalliarisimasaa matumuuna siammarterparput, inuttaa qutsavigaarput.

🇩🇰
Arne Rafaelsen fra Aasiaat har skrevet et digt, som han ønskede at dele. Det blev skrevet i november 2012, og vi viderebringer det her.
Vi takker ham hjerteligt for bidraget🙏✨

🇬🇧
Arne Rafaelsen from Aasiaat has written a poem that he wished to share. It was written in November 2012, and we are pleased to present it here. We extend our thanks to him for the contribution🙏✨

Montreal, Canada-miit aamma Paris, Frankrig-imiit nunatsinnik tapersiillutik inuulluaqqusissutit, Danialimiit Jean-Mitchhelimillu. Iluatsillugu oqaluttuarineqarpoq Maaliaaraq Vebæk-ip atuakkiaa 'Bussimi naapinneq' franskisuumut nutserneqarluni saqqummersinneqartoq (Kirsten Thisted siuleqqutsiisoralugu).

Dear Juaaka,
Wonderful! Congratulations for this poem and the success of this song! I take the opportunity to wish you a Happy New Year 2026!

Since I just got it, I also share with you the cover of the French version of Mâliâraq Vebæk’s book, which will be published in February, with an introduction by Kirsten Thisted. We mentionned in the book that it is published thanks to the cooperation agreement we both signed in Paris.

Best,

Daniel
Daniel CHARTIER
Professor
Université du Québec à Montréal
*** ***
Dear Juaaka and Daniel.
Happy New Year, and congratulations on this new novel being translated into French! I’m always glad when Greenlandic literature becomes available to French readers and I’m looking forward to reading it. Is the next one already planned?

I would like to take this opportunity to express my admiration for yesterday's extraordinary mobilisation in defence of Greenland and Denmark, and to assure Juaaka of our full support in France.
Best regards,
Jean-Michel

🇬🇱
Sisimiuneersup 92-inik ukiullip Kristian Johansenip siorna Kalaallit Atuakkiortut ukiunik 50-inngortorsiorneranni taallaq apuukkusutaa, aggustimi 2025-mi allassimasaa matumuuna siammarterparput, inuttaa qutsavigaarput.

🇩🇰
92-årig Kristian Johansen fra Sisimiut har skrevet et digt, som han ønskede at dele. Det blev skrevet i august 2025, og vi viderebringer det her.
Vi takker ham hjerteligt for bidraget🙏✨

🇬🇧
92-year-old Kristian Johansen from Sisimiut has written a poem that he wished to share. It was written in August 2025, and we are pleased to present it here.
We extend our heartfelt thanks to him for the contribution🙏✨

Unitsitsiinnarneq: Nuummiit timmersartoq ullumi aallarfissara uniinnartinneqarmat (teknik) sulilu nalullugu qaqugu aallassanerlunga, ajoraluartumik Århusimi aamma Københavnimi oqalugiarnissaraluakka unitsinnartariaqarpakka. Immaqa
kingusinnerusukkut iluatsissinnaassaaq.

Kalaallit Illuanni, Århusimi 17. januar, nal. 15-17. Kalaallit Illuanni Københavnimi 19. januar, 19-20.30. https://groenlandskehus.dk/arrangementer/groenlandsk-litteraturaften-fra-mundtlig-fortaelletradition-til-nutidig-debat/
Facebook: https://fb.me/e/44o1JDCx2

Grønlandsk litteraturaften – fra mundtlig fortælletradition til nutidig debat - Det Grønlandske Hus Det Grønlandske Hus i Aarhus og Aarhus Litteraturcenter afholder en grønlandsk litteraturaften med forfatter og musiker Juaaka Lyberth. Aftenen sætter fokus på grønlandsk litteratur og kultur gennem en introduktion til…